Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto käyttivät valtavan määrän rahaa asevarusteluun. Aseiden valmistamiseen kulunut raha oli pois tavallisten ihmisten hyvinvoinnista.
Neuvostoliiton taloudella alkoi olla paljon ongelmia 1980-luvulla. Kommunistinen talous ei ollut tehokas ja suurin osa valtion rahoista kului kilpavarusteluun Yhdysvaltojen kanssa. Neuvostoliitossa jopa 80 prosenttia valtion menoista käytettiin armeijaan. Suurin osa tehtaista valmisti aseita, eikä kansalaisten tarvitsemia tavaroita tuotettu tarpeeksi. Jos Neuvostoliitossa halusi ostaa vaikka auton, sitä joutui jonottamaan monta vuotta. Myös elintarvikkeita tuotettiin liian vähän, ja ne olivat huonolaatuisia.
Ihmiset alkoivat olla tyytymättömiä Neuvostoliitossa. Kommunistisessa yhteiskunnassa valtion johtajia ei voinut kuitenkaan kritisoida. Neuvostoliitto oli diktatuuri, ja toisinajattelijat joutuivat vankilaan. Kun mielipiteitä ei voinut kertoa julkisesti, ihmiset alkoivat kritisoida kommunismia kertomalla toisilleen vitsejä. Esimerkiksi seuraavanlaista vitsiä kerrottiin Neuvostoliitossa 1980-luvulla:
Pitääkö paikkansa, että Yhdysvalloissa on eniten henkilöautoja koko maailmassa?
– Kyllä pitää, mutta Neuvostoliitossapa onkin eniten vapaita parkkipaikkoja!
Vuonna 1985 Neuvostoliiton johtajaksi tuli Mihail Gorbatsov. Hän ymmärsi, että Neuvostoliiton taloutta ja yhteiskuntaa pitää uudistaa. Gorbatsov aloitti uuden vapaamman ajan Neuvostoliitossa. Hän antoi kansalaisten kertoa vapaasti mielipiteensä. Hän uudisti myös taloutta. Monista rajoituksista luovuttiin ja ihmiset saivat perustaa yrityksiä.
Gorbatsov sanoi myös, että Itä-Euroopan kansandemokratiat saavat päättää vapaasti omista asioistaan. Sen seurauksena kaikki itäblokin valtiot luopuivat kommunismista ja muuttuivat demokratioiksi vuonna 1989. Myös Itä-Saksa luopui kommunismista, ja se yhdistyi Länsi-Saksaan vuonna 1990.
Nationalismi voimistui Neuvostoliitossa 1980-luvulla. Neuvostoliitto oli monikansallinen valtio ja nationalismi vaikutti siihen hajottavasti. Varsinkin Baltian maissa vaatimukset itsenäistymisestä voimistuivat. Talousvaikeudet ja nationalismi kaatoivat lopulta Neuvostoliiton vuonna 1991. Siitä itsenäistyi yhteensä 15 valtiota. Suurin näistä oli Venäjä. Venäjä sai itselleen Neuvostoliiton armeijan ja ydinaseet.