Ympärysvallat kokoontuivat vuonna 1919 Ranskan Versailles´hin neuvottelemaan rauhansopimuksesta. Saksaa ei kutsuttu mukaan neuvotteluihin. Sen piti kuitenkin allekirjoittaa sopimus ja hyväksyä rauhanehdot.
Versailles´n rauhansopimuksessa todettiin, että Saksa oli yksin syyllinen sotaan. Saksan piti maksaa suuret sotakorvaukset ympärysvalloille. Se joutui luovuttamaan omia alueitaan naapurivaltioille ja menetti kaikki siirtomaansa. Saksan armeijan kokoa rajoitettiin. Lisäksi sukellusveneet, panssarivaunut ja lentokoneet kiellettiin.
Saksalaiset pitivät Versailles´n rauhaa epäoikeudenmukaisena. Sitä alettiin kutsua häpeärauhaksi. Myös Yhdysvalloissa oltiin sitä mieltä, että sopimus oli liian ankara. Sodan tuhot ja suurten sotakorvausten maksaminen johtivat talouden romahtamiseen Saksassa. Saksalaiset tunsivat itsensä nöyryytetyksi. He olivat menettäneet kunniansa.
Ensimmäisen maailmansodan seurauksena vanhat monikansalliset valtiot hajosivat. Nationalismi-aatteen mukaisesti monet kansat saivat nyt oman valtion. Itävalta-Unkarista itsenäistyivät Unkari, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia. Venäjästä itsenäistyivät Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Venäjä muuttui vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen kommunistiseksi valtioksi. Sen nimeksi tuli Neuvostoliitto.
Eurooppa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Myös monikansallinen Osmanien valtakunta hajosi. Sen alueella asuneet kansat eivät saaneet kuitenkaan omia valtioita. Sodan jälkeen Iso-Britannia ja Ranska miehittivät Osmanien valtakunnan alueita. Esimerkiksi Palestiina siirtyi Ison-Britannian hallintaan. Ison-Britannian ulkoministeri Balfour oli sanonut aikaisemmin, että juutalaiset saavat perustaa sinne oman valtion. Iso-Britannia oli luvannut myös arabeille oman valtion. Balfourin lupauksen jälkeen Palestiinan alueelle alkoi muuttaa paljon juutalaisia. Sen seurauksena arabien ja juutalaisten välille alkoi tulla paljon riitoja.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranska ja Iso-Britannia pitivät Lähi-idän aluetta siirtomaanaan, eivätkä antaneet alueella asuneiden kansojen itsenäistyä. Lähi-idän valtiot itsenäistyivät pääasiassa vasta toisen maailmansodan jälkeen. Niiden rajat perustuvat yhä nykyäänkin Ison-Britannian ja Ranskan miehityksen aikaan. Juutalaiset perustivat Israelin valtion vuonna 1948. Palestiinan arabeilla ei ole omaa valtiota.
Sodan jälkeen ympärysvallat perustivat Kansainliiton. Sen tehtäväksi tuli rauhan turvaaminen maailmassa. Ensimmäinen maailmansota oli niin tuhoisa, ettei sen haluttu enää koskaan toistuvan. Kansainliitto oli kuitenkin alusta asti heikko. Sodassa hävinneitä valtioita ei otettu sen toimintaan mukaan, ja Yhdysvallat jäi kokonaan sen ulkopuolelle. Kansainliitolla ei ollut kunnollisia keinoja puuttua valtioiden välisiin riitoihin.
Ensimmäinen maailmansota oli tuhoisampi kuin yksikään aikaisempi sota ihmiskunnan historiassa. Taisteluissa kuoli noin 10 miljoonaa ihmistä ja 20 miljoonaa haavoittui. Sodan jälkeen ihmiset olivat nälkäisiä ja huonossa kunnossa. Espanjantaudiksi kutsuttu influenssa levisi Euroopassa, ja siihen kuoli vielä noin 20 miljoonaa ihmistä. Eurooppa oli muuttunut heikoksi.
Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Yhdysvalloista tuli maailman voimakkain valtio. Monet Euroopan valtiot olivat velkaantuneet sille sodan aikana. Yhdysvaltojen ei myöskään tarvinnut käydä sotaa omalla mantereellaan.
Naisten asema muuttui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sodan aikana he olivat olleet töissä tehtaissa, kun miehet olivat rintamalla. Suurin osa naisista palasi sodan jälkeen kotiin, mutta jotkut jatkoivat työelämässä. Palkkatyö teki naisista vapaampia kuin ennen. Monissa valtioissa naiset saivat myös äänioikeuden ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomessa naiset olivat saaneet äänioikeuden jo aikaisemmin, vuonna 1906. Suomi oli maailman ensimmäinen alue, jossa naiset saivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa.
1920-luvulla naisten asema vapautui Euroopan ja Amerikan suurissa kaupungeissa. Naiset saattoivat nyt tehdä asioita, joita oli aikaisemmin paheksuttu: polttaa tupakkaa, juoda alkoholia, meikata ja käyttää lyhyitä hameita. Vapaampi elämäntapa kosketti kuitenkin vain harvoja kaupunkilaisia. Maalla ja pikkukaupungeissa elettiin niin kuin ennenkin.